Etusivu » Arkisto » Lehdykkä » Lehdykkä 2/97
Pääkirjoitus
PJ:n palsta
Satunnainen biologi
Ekologiaa uusavuttomille
Teekkaritalon bileet
Biologian sanakirja II
Ää-ää. Tässä se nyt taas on, kenties keltaisempana kuin koskaan. Luultavasti vapun vuoksi tämän Lehdykän sisältö on hiukan kevyempi kuin aikaisemmin, mutta ravintoarvot ovat kuitenkin suunnilleen kohdallaan. Eli energiaa, proteiineja ja vitamiineja on sopivassa suhteessa, mutta rasvaa ei ole nimeksikään (hyi, pois se meistä!).
Entä se maku? Onko Lehdykkä mauton, hajuton ja väritön? Tuskinpa vaan, sehän olisi jo melkomoinen saavutus. Olisi kiva tietää, mitä reaktioita killan lehti herättää sinussa. Tiedätkö, että se on yksi suurimmista killan menoeristä? Lehdykän painamiseen menee vuodessa yli 6000 markkaa killan rahoja, joten olisi aika hassua väittää, että lehden taso on täysin yhdentekevää. Minä en ainakaan haluaisi maksaa yhtään mitään lehdestä, jota en lue tai jonka lukeminen vain pistää vihaksi. Joten jos olet sitä mieltä, että Lehdykkä on hyvä lehti, soita välittömästi numeroon 9700-PANDA. Jos taas olet sitä mieltä, että Lehdykkä on huono lehti, numero on 9700-TORAKKA. Puhelun hinta on 12,95/min+ppm*. No joo, leikki sikseen - helpompi tapa on vaikka heittää minua kivellä tai tarjota lämmintä kättä. Ainakin päätoimittajien kannalta vaiteliaisuus ei ole myöntymisen merkki, se on ainoastaan kiusallinen merkki. Tehokkainta tietysti olisi tuoda omia tekstejä, mutta harvoinpa se kirjoittaminen nyt niin hauskaa on että sitä vapaa-ajallaan harrastaisi.
Palautteesta puheenollen: kevään palautetilaisuus järjestetään taas toukokuun viidentenä päivänä kello 14.15 alkaen. Siellä on mahdollisuus tökkiä opettajia tikulla ja toivoa, että osuu ampiaispesän sijasta muurahaispesään. Siis jos (ja kun?) harrastat opettajien ja kurssien haukkumista kahvitauoilla, niin osoita selkärankaa ja mene sanomaan tilaisuuteen mielipiteesi asianomaiselle opettajalle. Turha on enää sitten myöhemmin ruikuttaa, jos jättää väliin tilaisuuden tehdä oikeasti asioille jotain. Toisaalta ei kannata vain haukkua kursseja ja opettajia - kehuja ansaitsevia on laitoksella takuulla yhtä paljon.
Hyvää vappua, sopii toivottaa tässä vaiheessa. Paitsi tietysti siinä tapauksessa jos tämä lehti tai sinä viivästyt sen verran, että vappu on jo mennyt. Olkoon tämä sitten siinä tapauksessa kesän toivotus.
PS. Saanko lähettää terveisiä? No ei sitten. Entä kiitoksia? Ei niitäkään??? No ei se mitään, tiedätte keitä olette. Erityiskiitos kuitenkin Satulle, koska hän tekee hienoimmat kannet ja viime kerralla unohdimme kiittää häntä. Anteeksi ja kiitos.
----
*Voit myäs osallistua postikortilla
Väsymystä ainakin, keväästä en menisi niinkään takuuseen. Mutta eiköhän se sieltä tule, kun malttaa odottaa. Päässäni humisee tällä hetkellä omituinen tyhjyys . Ajatusten kasaaminen tuntuu vaikealta. Lieneekö ajatusten puutetta vai johtuneeko ylikuormittumisesta. On nimittäin tapahtunut niin onneton tapaus, että opiskelu on muuttunut ällöttävän koulumaiseksi. Pitäisi olla läsnä siellä ja täällä, mielellään mahdollisimman monessa paikkaa yhtä aikaa.
Missä ovatkaan ne ensimmäisen vuoden yleisen ja epäorgaanisen ym. massaluennot? Niillä saattoi käydä takapenkissä istumassa vaipuen omiin synkkiin ajatuksiin tuntien suurta akateemista vapautta. Kaukana ovat nyt ne ajat. On siirrytty aikaan, jossa luennoille osallistuminen on tehty "pakolliseksi". Kaipa se on sitten hyväksi...
18.4. jäi varmaan positiivisena muistona kaikkien teekkaritalolla olleiden mieleen. Alun sähläyksistä huolimatta loppu hyvin kaikki hyvin. Henkilötappioilta ainakin säilyttiin. Ja toivottavasti ylenpalttinen kiinnostus hälytyksen testaukseen ei aiheuta muita tappioita. Mantsalaisten runsas osanotto pantiin merkille. Se sekä näkyi että kuului. Kiitos vaan mantsalaisille ja iki-ihanalle Frederikille. Ei Frederikkiä seuraavissa bileissä, kiitos. Toivottavasti se levy on nyt lopullisesti kadonnut. Pääni on siis tyhjä, kuten jo alussa totesin. Joten säästän teidät turhilta löpinöiltä. Toivotan kaikille hyvää vappua ja erittäin kärpäsrikasta kesää. Levätkää rauhassa, syksyllä on taas uusi lukuvuosi ja uudet kujeet. Ja sikäli kun tämä ilmestyy ennen vappua, haluaisin muistuttaa fukseja Vinpasta. Be there or be...
"No niin, viime kerralla päästiin..." aloittaa luennoitsija, kunnes huomaa, että piirtoheitinkangasta ei ole vielä laskettu alas. Satunnainen biologi herää. Mitä ihmettä hän vielä L6:ssa tekee? Viimeksi kun hän tarkisti, hän oli vielä muiden biologien joukossa samassa salissa. Hän vilkaisee kelloa: vartin yli kolme. Hän vilkaisee ympärilleen: täysin tuntematonta porukkaa. Jaa-a, hän taisi nukahtaa edellisellä luennolla, ja nyt on jo alkamassa seuraava.
Satunnainen biologi on hämmentynyt. Ei hänen ollut tarkoitus olla satunnainen tänään. Mutta menköön nyt tällä kertaa, hän päättää itse asiassa hieman mielissään. Hän kysyy hieman noloissaan alemmalla penkkirivillä istuvalta pojalta, että mikä kurssi tämä oikein on, anteeksi vain että kysyn. Poika kurtistaa hiukan kulmakarvojaan vastatessaan, että alkamassa on kuluttajakäyttäytymisen kurssi. Poika kurtistaa kulmakarvojaan hiukan enemmän, kun huomaa, että kysyjää alkaa hymyilyttää.
Kuluttajakäyttäytyminen? Mainiota, ajattelee satunnainen biologi. Tälle luennolle on varmastikin helppo sopeutua. Jokaisessa meissä asuu pieni tai vähän suurempikin kuluttaja. Viimekertainen arkeologiakokeilu taisi kaatua juuri tähän - loppujen lopuksi harvassa meistä asuu pieni muumio. Nyt ei tarvitse edes miettiä, sopeutuuko joukkoon, kaikkihan ovat tasavertaisia tässä leikissä.
Satunnainen biologi tiputetaan saman tien maan pinnalle naurettavine tasa-arvoajatuksineen. Naisluennoitsija ei aloita luentoa puhumalla "meistä kuluttajista" tai edes "teistä kuluttajista". Ei, hän puhuu "niistä kuluttajista". Siis luennoitsijan mukaan satunnainen biologi ei ole kuluttaja, koska hän opiskelee kuluttajakäyttäytymistä. Hän ei kuulu "niihin". Opetetaankohan tuleville lääkäreillekin, että he eivät voi sairastua tauteihin joita tutkivat, satunnainen biologi miettii. Toivottavasti ei.
Satunnaisella biologilla ei ole kuitenkaan kovin paljon aikaa miettimiseen, koska hänen pitäisi ehtiä kirjoittaa asiat kalvolta muistiin. Juuri kun hän on päässyt kirjoittamisessa melkein kalvon puoliväliin, luennoitsija vetäisee sen pois ja laittaa nopeasti tilalle uuden. No, ei se varmaan ollut tärkeä kalvo, kun se kerran käytiin niin vauhdikkaasti, hän tuumii ja jatkaa luontevasti kirjoittamista seuraavan kalvon alusta. Mutta taas sama juttu - ei edes puoliväliin ehdi kun jo seuraavaa kalvoa tyrkytetään. Kaikki muut kyllä näyttävät pysyvän tahdissa varsin helposti. Mutta miksi ihmeessä täällä pidetään niin kovaa kiirettä? Pitääkö heidän ehtiä kaupungille kuluttamaan? Vai onko heillä yksinkertaisesti vain paljon sanottavaa?
Satunnaiselle biologille alkaa tulla huono omatunto. Hänenhän pitäisi tiedosta- vana biologian opiskelijana ymmärtää kaikenlaiseen kuluttamiseen liittyvät haittapuolet ja turhamaisuudet eikä kuunnella täällä kiltisti erilaisia Coca-Colan markkinointistrategioita (on kuulemma paha virhe mainostaa Coca-Colaa Kiinassa sen oikealla nimellä). Länsimainen kulutushysteriahan aiheuttaa tätä menoa vielä ympäristökatastrofin, hän ajattelee. Tämän kurssinhan nimen pitäisi pikemminkin olla kuluttava käyttäytyminen.
Samassa kuuluu vaimea poksahdus ja savusta ilmestyy pieni punainen biologi, joka istahtaa satunnaisen biologin olkapäälle. "Älä hurskastele", se ilkkuu häntäänsä heilutellen, "kukas se viimeksi eilen ostikaan litratolkulla Coca-Colaa kaupasta, vaikka et takuulla tarvinnut sitä janoosi? Kuluta, kuluta, kuluta, etteivät muut ehdi edellesi!" Varmuuden vuoksi se vielä tehostaa sanomaansa tökkimällä satunnaista biologia korvantaustaan jollain terävällä esineellä. Kuuluu toinen poksahdus, ja olento häviää savuun.
Satunnainen biologi katselee ympärilleen ihmeissään. Kaikki jatkavat kirjoittamista aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ehkä tuo pieni olento puhui osin asiaakin, hän miettii toivuttuaan ensin hämmästyksestään. Ei tosiaan pitäisi hurskastella. Ja kyllähän tuo luennoitsijakin ihan totta puhuu - eihän Coca-Colaa kannata myydä oikealla nimellään Kiinassa, jos se nimi paikallisella kielellä merkitsee vahattuja sammakonreisiä.
Hän alkaa taas innostua luennosta. Taululle heijastetaan erilaisia kuvioita, joita pitäisi tulkita. Satunnainen biologi liittyy leikkiin, koska hänen mielestään yliopistossa leikitään muutenkin aivan liian harvoin. Näkeekö hän yksittäisten pallojen sijasta pal-lojen muodostamia pylväitä? Kyllä. Muodostavatko pallot yhden ryhmän ja neliöt toisen ryhmän? Kyllä! Voiko hän kuvitella, että nuo erisuuntaiset viivat yhtyvät kuvan ulkopuolella? Kyllä!!! Entä näkeekö hän tuossa kuvassa kaksi vastakkaista hahmoa tai pikarin riippuen siitä kuinka kat- soo? KYLLÄ!!!! Satunnainen biologi ei meinaa enää pysyä kengissään kuvia tulkitessaan.
Valitettavasti hänet pudotetaan jälleen kerran takaisin maan pinnalle. Luento on loppu, koska asiaakaan ei enää ole, sanoo nainen yhtäkkiä ja katoaa saman tien ulos ovesta. Satunnainen biologi katselee epäuskoisena kelloaan. Uskottava se on, kaksi tuntia on kulunut näin nopeasti. Mutta mitä hän on oppinut tässä ajassa? Hänen mieleensä palaa eräs luennolla esiin tullut lause: "Erilaisten tuot- teiden ostamisella kuluttajat pääsevät lähemmäksi ihanteellista ihmiskäsitystä." Tuon neuvon hän aikoo pitää mielessään. Astuessaan viimeisenä ulos ovesta käytävään hän pursuaa taas itseluottamusta. Pidä varasi, kevytmaito, olen tulossa!
Harva on sisäistänyt ekologian todellisen merkityksen. SE ei tarkoita ainoastaan otsonituhoa ja ydinkatastrofia, vaan se sisältää asioita, jotka tulee ottaa huomioon jokapäiväisessä elämässä. Puhutaan uusavuttomien kykenemättömyydestä laittaa ruokaa tai solmia ihmiskontakteja. Tärkeätä olisi ottaa huomioon ympäristö:, jossa elämme - pallo, jonka jätämme perinnöksi. Seuraavassa muutamia, ehkä mitättömiltäkin tuntuvia seikkoja, joista pitkällä juoksulla koostuu suuri säästö.
Maisema kuuluu sangen olennaisena osana maantieteilijän arkitodellisuuteen. Niinpä suoritamme nyt sukelluksen Syntaksiksen ja Atlaksen yhteistoiminnan tuloksen, Teekkaritalolla järjestettyjen pippaloiden, äänimaisemaan.
Alussa pippaloiden ääni oli vieno piipitys, joka kuului Teekkaritalon murtohälyttimestä. Tähän vienoon ääneen yhtyi pian toinen vieno ääni, tyttöjen kysymys: "Miten hälyttimen saa pois päältä?" Vienot äänet saatiin vaiennettua kytkemällä hälytin pois päältä. Samaan aikaan kytkettiin päälle stereolaitteisto, jonka ääni ei ollut vieno vaan Frederikin ääni. Frederikin ääneen sekoittui hetken kuluttua vartiointiliikkeen miehen ääni, joka tiedusteli hälytykse n syytä. Vartijan ääneen vastasi tyttöjen vieno ääni: "Kun ei me tiedetty..." Seuraavaksi vartijan ääni tiedusteli Syntaksis-sanan kirjoitustapaa vähintään kolmasti. Mahtoikohan äänen omistaja-rukka lopultakaan osata kirjoittaa oikein?
Frederikin ääni sai jossakin vaiheessa väistyä muiden artistien äänien tieltä. Samoihin aikoihin alkoi kuulua myös yhä enenevässä mää rin innokkaiden bailaajien Teekkaritaloa lähestyviä ääniä. Varsin pian koko talo olikin täynnä maantieteilijöiden, biologien ja artistien äänten sekamelskaa.
Illan edetessä eräs ääni vaati tanssilattian raivaamista. Vaatimus otettiin huomioon, ja tuolien ja pöytien siirtelystä aiheutuva ääni kertoi tanssilattian nopeasta synnystä. Tanssilattian olemassaolosta huolimatta tanssivien ihmisten ääni oli sangen vaisu pitemmän aikaa. Tämän tilanteen korjasi kaiuttimista ilmoille kajahtanut Frederikin ääni, joka sai aikaan kansanliikkeen tanssilattiaa kohti. Tanssilattialta kuuluikin Frederikin tahdittamana rytmikästä töminää ja laulavien tanssijoiden ääni: "Linda, Linda, muistan sua..." ja "Titanic, rautavuori..."
Tanssin ja muun ilonpidon lomassa saliin kantautui myös saunomisen ja lumihangessa syntymäpuvussa telmivien saunojien ääniä. Frederik oli jälleen vaiennut muiden artistien paineen alla, mutta yleisön pyynnöstä hänen äänensä kajahti jälleen ilmoille yhä uudelleen ja uudelleen aina pippaloinnin loppuun saakka; opposition soraäänistä huolimatta.
Nämäkin pippalot siis lopulta päättyivät viimeisen kotiilähtijän kotiinlähdön ääniin. Pippaloiden äänet eivät kuitenkaan päättyneet, sillä huhu kertoo, että alussa kuultu vieno hälyttimen ääni alkoi jälleen kaikua seuraavana aamuna. Vartijan kyselevää ääntä ei tosin kukaan enää jäänyt kuuntelemaan. Mahtaakohan poloinen edelleenkin tavailla ääneen SYN-TAK-SIS -sanaa?
Mantsalaisten ääntä käytti tässä jutussa Enska Pulkkinen
Otavan Biologian sanakirjasta on löytynyt hämmästyttävä määrä virheellisiä määritelmiä sanoista, joita käytetään usein biologien keskuudessa. Pian ilmestyvässä toisessa painoksessa nämä virheet on onneksi korjattu. Otava toivoo, että nämä korjatut selitykset vakiintuvat normaalikäyttöön mahdollisimman pian, ettei biologian terminologiaan jäisi enää suuria väärinkäsityksiä.
arkkibakteeri
vedenpaisumuksesta selvinnyt pöpö
autotrofi
opiskelija, joka liikkuu ainoastaan taksilla tai omalla autollaan
basofiili
henkilö, joka pitää matalaäänisistä mieslaulajista
blastogeneesi
räjähdysmäinen kehitys (engl. Blast-O-Genesis)
boreaalinen
(adj.) tylsähkön todellinen
coeloma
lopputenttiin lukemiseen kuluva aika
crossing over
mielipide-ero professorin ja opiskelijan välillä (joka päättyy poikkeuksetta professorin voittoon)
deformaatio
sinunkaupat
degradaatio
akateemisen lopputyön hylkääminen
dekadentti
(adj.)kymmenhampainen
diapaussi
valokuvaillan kahvitauko
dosentti
henkilö, jota tietää alastaan kaksi sadasosaa
eikögeeni
ei ole, vrt. onkogeeni
eksoni
"Vai mitä?" turkulaisittain
etologia
kuvotusoppi
eugeniikka
direktiivien mukainen perinnöllisyystiede
faasi
astia (vanh.)
fototrofi
etelänmatkaaja
galaktoosi
käsittämätön suuruudenhulluus
genotyyppi
poikkeuksellisen älykäs henkilö
glukagoni
tuskallinen nielaisu
gradientti
potentiaalinen valmistuja (kts. degradaatio)
heterotrofi
opiskelija, joka ei käy luennoilla, vaan kopioi muiden luentomuistiinpanoja
hippocampus
virtahepojen elinpaikka
hydrofiili
kapakkaillan kuski
hyperventilaatio
taipumus tuulettaa huonetta jatkuvasti ulkolämpötilasta välittämättä
istukka
hiussiirros
kaksineuvoinen
(adj.) ambivalentti
labradorinnoutaja
tutkijan paras kaveri, synon. laborantti
kommensalismi
älyllinen suunnitelmatalous
limbinen järjestelmä
täysin epäonnistunut systeemi
mammalogia
äiteysoppi
manipulaatio
rahanpuute
Marraskesi
intialainen kaupunki
monogamia
hiihtokilpailut
munuainen
pieni moka
mutualismi
intuitioon pohjautuva tieteenala
nastia
ilkeys
nikotus
tupakanhimo
onkogeeni
kyllä on, vrt. eikögeeni
pediatria
jalankulkijoita tutkiva tiede
piskivori
rankkuri
pistokas
luennolla esitetty viisasteleva kommentti
predaattori
tietokoneen edeltäjä, laskutikku
proteiini
teen puolestapuhuja, kahvin vastustaja
puberteetti
kapakkaiän saavuttaminen
päällyseläin
innokas gradunohjaaja
päällyskasvi
vähemmän innokas gradunohjaaja
ravintoketju
Unirestan ruokalat
riista
kiistan ja riidan välimuoto
sekundaarinen puu
ns. roskapuu
sukkulentti
henkilö, joka vaihtaa jatkuvasti koulutusohjelmaansa/suuntautumisvaihtoehtoaan
synapsi
yhdessä juotu drinkki
syntaksia
maksullinen kimppakyyti
taksoni
hintaluokka
TATA-boksi
rumpukone
unilateraalinen
(adj.) henkilö, joka myöhästyy aina aamuluennoilta
valenssi
taipumus paskanpuhumiseen
vegetaatio
laiskistuminen, passivoituminen
venerologia
soutuoppi
vesikkeli
sadesää
ylidominanssi
parisuhdehäiriö, jossa toinen osapuoli on ns. tossun alla tai nyrkin ja hellan välissä
Z-kaavio
miekkasankarin käyntikortti
äänielin
olento, joka hävittää skandinaaviset merkit sähköpostista